Toiset odottivat (ehkä odottavat edelleen) että olympialaisten järejstäminen kiinassa tulisi parantamaan maan ihmisoikeuksia. Joidenkin mielestä ihmisoikeuksia ja urheilua ei pitäisi sotkea mitenkään keskenään. Urheilijoita ei kuulemma pitäisi “rangaista” politikoimalla olympialaisia, vaan antaa mahdollisuus puhtaasti urheilulle. Toisiasiahan on, että ihmisoikeudet eivät kiinassa ole samalla tasolla mihin länsimaissa on totuttu, mutta tuskin yksi urheilutapahtuma tähän tuo lyhyellä aikavälillä muutoksia. Näkyvyyttä mediassa ehkä, ja sen mukaan pidemmällä tähtäimellä myös positiivisia tuloksia.
Olympialiikkeen omien arvojen mukaan olympialaisten tulee edistää rauhanomaista yhteiskuntaa, joka korostaa ihmisarvon säilyttämistä. – Amnesty International
Kiina toteuttaa aatetta käskemällä poliisin tukahduttaa mielenilmaukset ampumalla mielenosoittajia kumiluodeilla (ehkä oikeillakin). Virallinen media kertoo varoituslaukauksista ja muutamista loukkaantuneista, vapaa media puhuu sadoista loukkaantuneista ja jopa kuolemista.
Tulevat kuukaudet koko muu maailma seuraa mitä kiinassa tapahtuu. Mutta entä kun kisat ovat ohi? Sulkeeko muu maailma jälleen silmänsä?
Aihe: Toisten elämä
Ne puhuu kaikesta aina “me” muodossa. Ne kulkee joka paikkaan yhdessä. Ne on aina keskenään samaa mieltä. Ne on menossa yhdessä, tulossa yhdessä tai muuten vain yhdessä. Kumpikaan niistä ei suoriudu edes kauppareissusta ellei toinen ole mukana tukena ja turvana. Ne on nähty ostamassa kioskilta yhtä tupakka askia yhdessä, parina. Niitä ei yksinkertaisesti koskaan näe yksinään missään. Luultavasti ne käy vessassakin kahdestaan.
Ei siinä sinänsä mitään. Mutta kun se toinen osapuoli on yksi ärsyttävimmistä olennoista mitä koskaan olen tavannut. Ja jos haluisikin tavata vain toista, niin se ei vain onnistu. Sillä on itsestään selvyys että ne on molemmat aina läsnä. Se ärsyttää.
Viikonloppuna parin miespuolisko väkästi jotain autollensa autotallissa, niin siinä se naikkonen notku vierellä ja “osallistui” tapahtumaan. Se akka ei voinu edes lähteä kahvia keittämään ennen kuin mieskin oli valmis siirtymään talon puolelle. On se niin lutusta.
Se on tää kevät.
Aihe: Toisten elämä
Vielä viikko sitten kuului naapurista äänekästä yöllistä neuvottelua, mutta ei kuulu enää. Nyt ei olla naapurissakaan enää niin onnellisia. Jäljellä on vain enää mies. Nainen ja lapset olivat yksi päivä ottaneet ja lähteneet. Erot on aina ikäviä, mutta joskus ymmärrettäviä.
Naapurin perhe on ollut koko pyhien ajan niin onnellisii, niin onnellisii että. Ei tietoakaan metelöinnistä. Tulisikohan nyt ennätys onnellisen perhe-elämän kestossa. Se on vaan niin surullista kuinka niiden pitää aina tappeluviikonloppujen jälkeen olla julkisesti onnellisia. Ihan kuin naapurit ei kuulisi lainkaan sitä meteliä. Nyt on hiljaisuus kestänyt jo yllättävän pitkälti. Jospa ne ei joiskaan tällä kertaa viinaa vuodenvaihdetta juhliessaan.
Jumalaton ryske, huuto ja lasten itku. Naapurissa taisi joku saada jälleen turpaansa ja kunnolla. Missä vaiheessa pitäisi puuttua?
Kaiken metelin jälkeen seuraava aavemainen hiljaisuus saa ihon kananlihalle.
