On olemassa niitä hyviä päiviä, jolloin kaikki sujuu kuin vettä vaan, ja voi olla iloisin mielin vailla huolen häivää. Sitten on olemassa “voi vittu” päiviä, jolloin mikään ei suju sitten yhtään mitenkään. Eilen, tai viime yönä, vai oliko se tänä aamuna, sain huomata ettei tuo vituiks mennyt päivä ole edes paha. Kun mopo karkaa totaalisesti käsistä on lopputuloksena normi vitutustakin pahempi olotila.
Voiko ihminen yhtään enempää törttöillä ja toimia vastoin kaikkea mitä järki huutaa päässä? Jep, kyllä voi. Ja vallan helpostikkin. Jotenkin kun se vaan lähtee niin sitten se vaan lähtee aina vauhdilla ja ei sitä vittu osaa tai tajua pysäyttää ajoissa. Asiaahan auttaisi kyllä ettei joisi sitä viinan pirulaista, tai ei ainakaan joisi sitä liikaa liian vauhdikkaassa seurassa. Koska jos paikalla on yhtä aikaa useampia joilla kaikilla tuntuu mopo karkaavan käsistä samaan aikaa on seurauksena ihan vitun kova moraalinen krapula. Ja ihan fyysinenkin krapula kaupan päälle. Eikä joisi sitä viinaa ainakaan silloin, kun tietää aamulla joutuvansa menemään duuniin.
Tavallisessa krapulassa ei sinänsä mitään ole, se poistuu aikanaan ja se unohtuu ennen pitkää kuitenkin. Tuo moraalinen puoli on sitten ihan eri asia. Se kun ei tunnu häipyvän yhtään mihinkään. Pahenee vaan mitä selkeämmin tajuaa omat tekosensa.
Jotenkin musta tuntuu nyt että olen onnistunut pienessä ajassa taas sössimään niin paljon sellaista minkä eteen on nähty hyvin paljon vaivaa ja malttia. Olen kyllä mestari sotkemaan asioita aina silloin kun ne on juuri asettumassa kohdalleen. Ja se oikeesti vituttaa. Ja vituttaa vielä enemmän kun tietää ettei asioista voi syyttää muita kuin itseään.
Mä vaan oon välillä ihan paska. Sori.
Musiikkia fiilikseen
Ei kommentteja vielä toistaiseksi
Jätä kommentti
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <pre> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>
