“Homoseksi yhä este miesten verenluovutukselle” HS
Hesarin nettilehden kommenttiloota täyttyy turhanpäiväisestä vauhkoomisesta asiasta jossa ei pitäisi olla mitään epäselvää. Veripalvelu ei halua saada homojen verta ja sillä selvä. Mikä haloo siitä syntyisikään jos verta tarvitsevalle annettaisiin homon verta. Saattaisi homous pian tarttua.
Miksi luovuttajalta ei saisi kysyä onko tämä harrastanut miesten välistä seksiä? Eikös se olekkaan sitä suvaitsevaisuutta että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Tokkopa asia siitä miksikään muuttu vaikka kysymyksen muotoa muutetaan. Tarkoituksena on edelleen seuloa homot pois luovuttajien joukosta.
“Verenluovutus ei ole kansalaisten perusoikeus, eivätkä kaikki ihmiset voi luovuttaa verta.” Veripalvelu
Siinähän se on selkeesti sanottu. Mä en vaan nyt ymmärrä asiasta nousevaa haloota.
Aihe: Elämä
Onnistuin juhannuksena ajautumaan maalais maisemiin ja perinteisiin juhannus tansseihin. Lavatanssit olivat tunnelmalliset ja tanssilattialla pyörähtely humpan tahdissa pitkästä aikaa virkistävää. Paikalle eksynyt joukko suomalaisia miehiä oli myös perinteisellä tyylillä juhlahumussa. Perskännissä siis. Huvittavaa katseltavaa, mutta ilmeisesti kuuluu osana tuon kaltaista tapahtumaa.
Kesäloma jatkuu edelleen. Olen onnistunut sopimaan kahdet treffitkin ensi viikolle. Eri kundien kanssa. Toivottavasti niistä seuraa jotain hyvää myös jatkossa. Täytyy siis yrittää käyttäytyä ihmisiksi. Hieman jännittää, mutta se kuuluu asiaan. Eikö?
Tähän piti tulla valokuva syötävän hyvännäköisestä rantapojasta. Tylsistyin kuitenkin etsimään sopivaa kuvaa, joten otin valokuvan yhdestä piirustuksestani. Eräänlainen yritelmä luoda mieskauneutta.
“Kohteen” hiljaisuus johtuu yksinomaan kesästä, auringosta, linnun laulusta ja lomasta. Unettomat yöt voisi ehkä käyttää sisällä jylläävän metelin purkamiseen tänne, mutta valvotuille öille on ollut muutakin käyttöä. Aika on niin pirun rajallista, kaikkea ei ehdi vaikka kuinka yrittäisi.
Uusia tuttavuuksia tulee ja samaan tahtiin niitä meneekin. Olen huomannut kuinka vaikea on löytää mitään jos ei ihan tarkasti edes tiedä mitä etsii. Etsiminen itsessään on jo energiaa kuluttavaa, ja vielä kun yrittää pohtia mitä haluaa löytää… noh. Se vaan tuntuu olevan niin vitun vaikeeta.
Olen ajatellut viime aikoina, että jos edes aloitan jonkun kanssa jotain, niin on siinä heti oltava jotain mikä sytyttää poltteen sisällä. Väkisin säätämistä en vain nyt jaksa. Ehkä se johtuu tästä kesästä, tai ehkä minusta itsestäni. Syytän siitä silti kaikkia muita.
Epäilen silti hiukan olevani sokea näkemään ympärilleni.
