Vietin viikonlopun isän roolissa ja siksi kirjoittaminen tännekkin jäi väliin. En vain halua riistää yhtään siitä ajasta mihinkään muuhun silloin, kun voin viettää sen lapseni kanssa. Piparkakkujen leipominen ja joulukuusen koristelu ohittivat kaiken muun, niin nettielämässä kuin oikeassakin.
Koen paineita luoda onnellinen lapsuus pienelle ihmiselle. Riittämättömyyden tunne kalvaa useimmiten mieltä. Syyllistän itseäni luultavasti lopun ikääni siitä, että aikuisten toilailujen vuoksi suurin kärsijä on aina se viattomin.
Erot eivät ole helppoja aikuisille, mutta vielä vaikeampia ne ovat lapsille. Kuten niin moneen muuhunkin tarinaan, kuuluu tähänkin monen monta itkettyä surua ja pahaa mieltä. Niistä on kuitenkin päästy ja elämä jatkuu jotenkin edes tasapainoisena.
Nyt pitää taas vaan odottaa kaksi viikkoa, ennen kuin voi paikata taas lisää aikaisemmin elämässä tehtyjä virheitä.
Ei kommentteja vielä toistaiseksi
Jätä kommentti
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <pre> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>
